Kaikkea ei tarvitse suunnitella valmiiksi
Lauri Mäkelä on ehtinyt ajatella monta kertaa, että nyt hän on nähnyt hammaspyöristä kaiken. Sitten vastaan tulee taas jotain uutta.
– Ensin hammaspyörä vaikuttaa aika yksinkertaiselta asialta. Mutta vaikka olen ollut näiden kanssa tekemisissä jo pitkään, edelleen tulee vastaan asioita, joita en ole aikaisemmin nähnyt.
Siinä on jotain olennaista Mäkelän urasta. Lukion jälkeen hänellä ei ollut tarkkaa suunnitelmaa siitä, mitä hänestä tulisi. Metallialan ammattikouluun hän päätyi osittain sattumalta. Nyt hän työskentelee teknisenä asiantuntijana hammaspyörien valmistuksen, menetelmäkehityksen, automaation ja robotiikan parissa.
– Kaikenlaisia polkuja pitkin voi päästä elämässä vaikka mihin.
Tutustu tekijään
Nimi: Lauri Mäkelä
Tehtävä: Tekninen asiantuntija
Yritys: Tasowheel Oy
Koulutustausta: Lukio ja metallialan ammatillinen koulutus
Työkokemus: Noin 25 vuotta hammaspyörien valmistuksen parissa, joista noin 10 vuotta nykyisellä työnantajalla
Erityisosaaminen: Hammaspyörien valmistus, menetelmäkehitys, automaatio ja robotiikka
Yksi opettaja muutti suunnan
Lukion jälkeen Mäkelä haki opiskelemaan useampaan paikkaan. Opiskelupaikkaa ei kuitenkaan löytynyt. Armeijan jälkeen hän meni varastotöihin ja mietti samalla, mitä tekisi seuraavaksi. Sitten lehdessä osui silmiin juttu mahdollisuudesta aloittaa metallialan ammattikoulu kesken lukuvuoden.
Ajatus oli aluksi yksinkertainen: ehkä siellä voisi opiskella hetken ja hakea myöhemmin uudelleen muualle. Ammattikoulussa vastaan tuli kuitenkin opettaja, jolla oli Mäkelän tulevaisuudesta selkeämpi näkemys kuin nuorella opiskelijalla itsellään. Mäkelä oli pohtinut elektroniikka-alaa. Opettaja ehdotti koneistusta.
– Hän sanoi, että kun sulla on hyvä koulutausta ja varmaan riittää matikkapäätä, niin mene koneistuspuolelle. Se on sun paikka. Sen takia mä olen näissä hommissa nyt.
Pian tuli ensimmäinen työharjoittelu hammaspyörävalmistajalla. Harjoittelusta seurasi kesätyö, ja kesän jälkeen opettaja kannusti Mäkelää palaamaan yritykseen töihin koulun rinnalla. Ammatilliset opinnot valmistuivat lopulta työn ohessa hieman tavallisuudesta poikkeavalla järjestelyllä. Hammaspyörien maailma vei mukanaan.
– Olen ollut hirveän tyytyväinen siihen, että ajauduin tähän enkä päässyt silloin siihen kouluun, johon olisin lukion jälkeen halunnut. Mun mielestä tämä kääntyi parhain päin.
Kun tuotannossa tulee ongelma, se päätyy Laurin pöydälle
Tekninen asiantuntija on titteli, jonka alle mahtuu Mäkelän mukaan melkein mitä tahansa. Hänen työssään keskiössä on kuitenkin hammaspyörän tärkein osa: hammas ja sen valmistaminen. Mäkelä ei pääsääntöisesti itse käytä tuotannon koneita. Sen sijaan hän astuu kuvaan silloin, kun valmistuksessa tulee vastaan ongelma.
– Jos kenellä tahansa tulee hammaspyörän valmistuksessa joku ongelma, mun tehtävä on ratkaista se.
Työ ulottuu myös tuotannon ulkopuolelle. Kun myynti tarjoaa asiakkaalle uusia tuotteita, Mäkelän tehtävänä on arvioida, miten niiden hammaspyörät voidaan valmistaa, mitä valmistamiseen tarvitaan ja mitä se maksaa. Näin tekninen osaaminen yhdistyy suoraan siihen, mitä yritys pystyy asiakkaalle lupaamaan.
Toinen iso osa työtä on automaatio ja robotiikka. Mäkelä suunnittelee ja ohjelmoi ratkaisuja, joiden avulla robotit voivat esimerkiksi siirtää kappaleita koneisiin ja niistä pois sekä hoitaa työvaiheita automaattisesti. Samalla hän kehittää uusia tapoja tehdä tuotannosta sujuvampaa. Jos joku saa idean siitä, että tämänkin työvaiheen voisi ehkä automatisoida, ajatus saattaa päätyä Mäkelän ratkaistavaksi.
– En yleensä ajattele, että joku olisi mahdotonta. Ajattelen, että kyllä siihen joku keino keksitään.
Paras koulu on ollut työ
Uteliaisuus ja ongelmanratkaisukyky toistuvat Mäkelän puheessa. Hän kertoo oppineensa suuren osan nykyisestä osaamisestaan yksinkertaisesti tekemällä, tutkimalla ja ottamalla asioista selvää. Työnantaja on suhtautunut koulutuksiin avoimesti, mutta Mäkelälle tärkein oppimisympäristö on ollut käytännön työ.
Vuosien mittaan tehtävät ovat laajentuneet koneistuksesta hammaspyörien valmistuksen asiantuntijuuteen, menetelmäkehitykseen, robotiikkaan ja omien digitaalisten työkalujen kehittämiseen. Lukiossa opiskellusta matematiikastakin on ollut hyötyä, kun Mäkelä on tehnyt esimerkiksi hammaspyörien valmistukseen liittyviä laskentaohjelmia ja muita tuotantoa helpottavia pieniä ohjelmistoja.
Tekninen osaaminen ei silti yksin riitä.
– Tiimityötähän tämä on. Jos jossain on ongelma, joka pitää ratkaista, ei se ole mikään yhden miehen show. Yhdessä siinä tehdään asioita ja viedään niitä eteenpäin.
Mäkelä työskentelee sekä menetelmäkehitystiimin että tuotannon ihmisten kanssa. Lisäksi työ ulottuu Suomen ulkopuolelle. Konevalmistajien kanssa yhteyksiä on erityisesti Saksaan ja Sveitsiin, ja vuosien aikana on syntynyt suoria kontakteja ihmisiin, joiden kanssa voi ratkoa ongelmia ja vaihtaa tietoa.
Työkielenä on silloin yleensä englanti.
– Kyllä tässä täytyy olla valmis vastaamaan puhelimeen muullakin kuin suomen kielellä.
Hammaspyöräkin muuttuu maailman mukana
Noin 25 vuoden aikana Mäkelä on nähnyt valmistavan teollisuuden muuttuvan. Yksi suurimmista muutoksista on hänen mukaansa dokumentoinnin ja jäljitettävyyden kasvu. Aiemmin valmis tuote voitiin tarkastaa lopussa ja todeta vaatimusten mukaiseksi. Nyt tietoa halutaan yhä enemmän myös valmistuksen eri vaiheista.
Mäkelä näkee kehityksessä hyötyjä. Kun valmistuksesta kertyy enemmän tietoa, asiakkaalle voidaan tarjota parempi jäljitettävyys. Samalla yritys pystyy hyödyntämään dataa omien prosessiensa kehittämiseen. Yksi konkreettinen esimerkki on Mäkelän viimeisin kehitysprojekti. Hän on rakentanut järjestelmän, jonka avulla voidaan jäljittää, mitä työkaluja minkäkin tuotteen valmistuksessa on käytetty. Jos valmistetulle tuotteelle myöhemmin tapahtuu jotain, tietoa ei tarvitse enää etsiä eri lähteistä. Se löytyy järjestelmästä.
Mäkelälle tärkeää on myös se, että ihmiset ymmärtävät, miksi uusia toimintatapoja otetaan käyttöön.
– Olen yrittänyt viedä viestiä eteenpäin niin, ettei vain sanota, että tehkää näin. Jos jotain tehdään, sille on aina joku syy.
Tehdas ei ole sellainen kuin moni kuvittelee
Kun puhutaan valmistavasta teollisuudesta, Mäkelä törmää edelleen vanhoihin mielikuviin. Hänen mielestään yksi sitkeimmistä on ajatus raskaasta, likaisesta ja huonosti palkatusta työstä.
Todellisuus voi olla hyvin erilainen.
– Varsinkin koneistustyössä konepajat ovat nykyisin pääsääntöisesti tosi puhtaita paikkoja työskennellä. Työt ovat monenlaisia.
Myös Mäkelän oma työpäivä on kaukana yksitoikkoisesta. Päivään voi mahtua tuotannon ongelmanratkaisua, robottien ohjelmointia, uuden tuotteen valmistuksen suunnittelua, kehitystyötä tai keskustelu ulkomaisen konevalmistajan kanssa.
Juuri vaihtelevuus on yksi syy siihen, miksi vuodet ovat tuntuneet kuluvan nopeasti.
– Kun tänne tulee aamulla, ei ikinä tiedä, mikä täällä odottaa.
Oma polku voi löytyä myös ilman valmista suunnitelmaa
Mäkelän urassa ei ollut alussa selkeää päämäärää. Oli opiskelupaikka, joka jäi saamatta. Oli lehdestä löytynyt vaihtoehto. Oli opettaja, joka näki nuoressa opiskelijassa jotain ja kehotti kokeilemaan koneistusta. Sitten tuli työharjoittelu, ensimmäinen työpaikka ja mahdollisuus toisensa jälkeen. Niihin Mäkelä tarttui.
– Mun koko elämä on ollut vähän sellainen, etten välttämättä ole hirveän tarkasti itse hakeutunut mihinkään. Jossain vieressä on ollut joku mahdollisuus, olen ajautunut siihen ja sitten taas seuraavaan.
Jälkikäteen polku näyttää johdonmukaisemmalta kuin miltä se ehkä alussa tuntui. Käytännön työstä syntyi osaamista, osaamisesta uusia mahdollisuuksia ja uusista tehtävistä taas tarve oppia lisää.
Siksi Mäkelän tarinassa on myös yksinkertainen viesti omaa tulevaisuuttaan pohtivalle nuorelle: kaikkea ei tarvitse tietää etukäteen. Yksi mahdollisuus voi johtaa seuraavaan.
– Näitä urapolkuja on monenlaisia. Elantonsa voi tienata monella tavalla. Mun mielestä nämä ovat olleet mielenkiintoisia hommia. Vuodet ovat menneet hirveän nopeasti, kun koko ajan on kaikkea tekemistä.
